tervetuloa syksy!

Eläköön vesisade, kumisaappaat, myrskytuuli ja pimenevät illat!

Vihdoin syksy kopistelee kulmilla. Se on ujuttanut varpaansa jo ovenväliin ihan huomaamatta, mutta nyt kun sääennustus lupailee vesisadetta seuraavaksi kahdeksi viikoksi putkeen, niin voinemme syksyn virallisesti toivottaa tervetulleeksi. Ja minähän rakastan syksyä!

Pääskyset lentelivät tässä jo jonkun aikaa sitten niissä suurissa laumoissa, jotka lupailevat etelään lähtöä. Minulla muuttolintujen siivittämä haikeus sydämmessä. Jokunen mattimyöhäinen vielä näkyy, ennenkuin nekin heittävät hyvästit vain palatakseen taas ensikeväänä muistuttamaan pohjoisen valkoisista kesistä. Lisää haikeutta.

Tiaiset näyttävät taas valkoisia poskipeilejään meidänkin pihassa. Toinen syksyn varma merkki. Rakastan kuunnella niiden keskenäistä asioiden selvittelyä. Iloista ja hyvin tormakkaa sepustelua.

Aamulla paistoi aurinko. Ilmassa se syksyn kuulaus, mikä paljastaa luonnon haalistuneet kesävärit ja pyyhkii kasteen laiskasti puiden lehdiltä ja nurmen korsilta, jos jaksaa. Kaino lupaus viileästä ja puolikas muisto lämpimästä. Vanha kunnon aurinko toki viellä lämmittää, niin että iltapäivällä on t-paita-keli, jollei pohjoistuuli tuo sitä vesisadetta jo etukäteen. Tämä puolestaan raivaa ylimääräiset ihmiset takaisin neljän seinän sisälle ja tekee tilaa hengittää. Kiitos siitä.

Parasta aikaa lukea, kulkea, leipoa, paistaa, elää ja rakastaa…

Kategoria(t): Yleinen. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *