Tänä päivänä puhutaan paljon ilmaston lämpenemisestä, metsien hiilinielusta ja sen tärkeydestä, merien saastumisesta. Rakennetaan robotteja, jotka lähetetään Marssiin etsimään ihmiskunnalle uutta kotia. Suunnitellaan tietokoneohjelmia, joista toinen toistaan taidokkaammin vahtii ihmisen käytöstä… osta lisää… tämä on parempi… ei huolta huomisesta.
Se on hyvä, että luonnosta kannetaan huolta. Paljon luonnon ja ihmisen välisestä suhteesta, osaamisesta ja huolehtimisesta on mennyt jo hukkaan. Lopun teloitamme tuota pikaa. Viimeistään kun Marssissa on ensimmäinen uusi kaupunki ja muuttoraketit on pakattu.
Mutta mihin se ihminen ja ihmisyys on tässä tohinassa jäänyt?
Kyllä meillä menee hyvin. Jokainen saa palkkaa, ja uudet housut voidaan ostaa jo ennenkuin edelliset on menneet rikki. Lomalla käydään maailman toisella puolella ja faceen laitetaan kuvia onnellisista ihmisistä koskemattomilla rannoilla, sademetsissä, vuorilla ja savanneilla. Lomalle lähtiessä viemme lemmikin hoitoon jollekin diplomi-eläinpsygologille, koska haluamme karvapallollemme vain parasta, ja meillähän on varaa. Suurin pelkomme on, että eläkkeelle jäädessämme vanhustentalonosake, joka on toki Thaimaassa, ei olekkaan se kaikkein uusin ja muodikkain.
Ja sisällämme itkee lapsi. Koska ystävämme eivät tykänneetkään facen lomakuvista, keskusteluketjuun tuli vain viisi kommenttia. Koska lemmikkipsygologi sanoi, että lemmikkimme on keskivertoa lihavampi. Koska sähköautoon on tullut virus, jota ei ole saatu poistettua useasta yrityksestä huolimatta. Koska älytalon lukitusjärjestelmä reistaa. Koska ainoat ihmiseltä saadut kosketukset iholle saadaan osteophatilta ja nenäliinan ojentaa psykiatri.
Missä vaiheessa tarpeemme olla parempia ja tienata enemmän meni niin överiksi, että kaikki mitataan rahassa? Ja mitä ei tähänasti ole rahassa mitattu, muutetaan tietokoneohjelmaksi, niinettä se voidaan mitata rahassa tai tuhotaan tarpeettomana.
Kävin tänään kaupassa. Fyysisesti. Tapasin hyvän tutun kaupan käytävällä. Oli taivaallista nähdä hänet, saada aurinkoinen hymy ja lämmin halaus. Siitä riittää energiaa, enemmän kuin faceen tulleista tai tulematta jääneistä tykkäyksistä. Maksoin ostokseni kassan tädille ihan oikealla rahalla. Siitäkin tuli hyvä mieli. Ehkä autan pelastamaan työpaikkaa. Eikä tietokone tiedä mitä ostin. No, sokeri unohtui. Mutta sen käyn lainaamassa naapurin vanhalta mieheltä. Taidan olla tämänpäivän ainoa juttukaveri hänellekin. Vien kiitokseksi lämpimiä korvapuusteja. Varmasti ilahtuu ja itsellekin tulee hyvä mieli. Iltapäivällä käyn syöttämässä naapurin marsut. Ja sekin on mukavaa, ne huikkaavat jo pitkästä matkasta, että missä ne porkkanankannat ja kurkunpäät viipyvät.
Tulisikohan naapuriavusta ja ihmisyydestä kouluun hyvä oppiaine?